Citizens views on policy instruments for sustainable food consumption from spatial perspective

To mitigate climate change, large GHG emission reductions need to be made in several sectors of the consumer society. This calls for policy instruments that guide citizens in adapting their behavior. In Finland, a mid-range climate strategy is set for each governmental period to reach GHG emission reductions. For the renewal of the strategy, the Ministry of the Environment organized a citizen survey in 2021 to gain better understanding on how citizens perceive the impact of selected policy instruments and what kinds of actions citizens imagine taking to reduce their consumption. More than 18.000 citizens replied to the survey. This research analyses the perceptions of citizens in how different policy instruments related to food target respondents in different residential areas. The responses are examined for urban, peri-urban and rural areas to find out whether there are differences in how respondents in different spatial context perceive the impact of the policy instruments. The analysis reveals that there are small but statistically significant differences in results depending on the area of residence. People living in rural areas consider themselves to be more impacted by most policies than the urban residents. Responses to open-ended questions are analyzed to find out how people imagine how they could increase the share of plant-based food in their diets and reduce food loss and whether there is a difference in responses between urban and rural responses. Suggestions for future policy design for food consumption are made based on the findings.Peer reviewe

Citizen visions for European futures-methodological considerations and implications

Peer reviewe

Forward-looking network analysis of ongoing sustainability transitions

Experimentation with novel technologies mobilises resources and constructs expectations for systemic transition, yet there is limited research that examines large numbers of energy experiments. Our approach explores an idea of a patchwork of niches and contributes to transitions literature by looking beyond individual experiments. The analysis in this article identifies four clusters of sustainable energy networks (i.e. patchworks of niches), highlighting the roles of urban prosumption, rural production, small towns as integrators, and electric transport in the technological change in the Finnish energy system. The recognition of interconnections between technologies, settings and uses envisages the future scope of patchworks of regimes, and thereby provides an empirically founded, forward-looking knowledge base for political planning and development of social learning. The network analysis of the experiments was executed using Gephi visualisation and exploration software with a specific focus on energy technologies, energy sources, sites, forms of energy use and locality. A large Finnish database on sustainable energy experiments was used to identify and network connections between the core characteristics of such experiments.Peer reviewe

Considering expert takeovers in citizen involvement processes

While citizen involvement has become an increasingly accepted and popular procedure in both the theory and practice of responsible research and innovation (RRI), there remains a curious dilemma in that the accomplishment of involvement does not necessarily ensure sought responsibility towards citizens. Instead, experts may easily take over the process of involvement and change the outcomes in quite distinct directions, as is empirically shown in this article, while still claiming to draw legitimacy from citizens. To counteract such unwanted takeovers, citizen contributions should be considered as a point of reference throughout the subsequent activities resulting from the involvement. Alternatively, the citizen contributions should simply be used as they were articulated without any significant expert translation. The article draws on empirical insights from an extensive case study in which citizens in 12 European countries articulated visions on sustainable futures, which experts then formulated to priorities for the European Union's Horizon 2020 framework programme for research and innovation.Peer reviewe

EXPERIMENTS FOR IDENTIFYING NECESSARY AND MISSING COMPETENCES FOR A SMART AND SUSTAINABLE ENERGY SYSTEM

The notion that we can learn from experiments is topical in current discussions on societal transitions for combating climate change. Within a socio-technical transitions approach, strategic niche management (SNM) conceives of local experiments within protected spaces as important initiators of learning and empowerment of new technologies. Transition management –a governance approach– views “local experiments” as central in a societal learning process for sustainability. Several countries – among them Finland – aim to develop a culture of experimentation in order to meet the sustainability and climate challenges of the future. This paper presents a new perspective on experiments and learning. Analytical studies on experiments, pilots, demonstrations and living labs show that experimental uses of new technologies can reveal missing competences. For example, demonstrations of building-applied solar energy technologies show how commissioning, maintenance, operation and use can be problematic due to missing services and missing competences in existing firms and among users (Janda and Parag 2013; Killip 2013; Janda et al. 2014; Heiskanen et al. 2015).We demonstrate our approach with Finnish examples from pilots, demonstrations and experiments in embedding smart energy - solar power and other intermittent energy sources, energy management, smart metering and grids – into real-life environments. Our data consist of 8 case studies, and workshops with the users of research results (public authorities, educational bodies, interaction designers). We show how such experiments can be used to identify missing competences and anticipate future education and usability needs, i.e., how to co-adapt technologies and users to a climate-constrained future world

Hinnat sähkömarkkinoilla : Vihreän sähkön hinnat verrattuna yleis- ja yösähkön hintoihin

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön hintoja ja hintojen kehitystä perinteisillä tuotantotavoilla tuotetun sähkön hintaan verrattuna sekä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön saatavuutta vuosien 2003-2005 aikana. Erityisesti vastataan kysymykseen, onko vihreä sähkö todella kalliimpaa kuin perinteisillä tuotanto-tavoilla tuotettu sähkö ja mikäli näin on, kuinka paljon. Hintojen kehityksen ja tason lisäksi tutkimus selvittää myös vihreän sähkön asemaa sähköntuotannossa ja sen eri tuki-muotoja Suomessa ja kansainvälisesti. Yksi tutkimuksen selkeimpiä tuloksia on, että sähkömarkkinoilla ja erityisesti vihreän sähkön markkinoilla kiivasta hintakilpailua asiakkaista ei käytännössä käydä. Hintakilpailun heikkous markkinoilla on osaltaan seurausta siitä, että asiakkaat ovat edelleen verrattain passiivisia toimijoita sähkömarkkinoilla. Kuluttajien kilpailuttamishalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Yleisesti kilpailutushalukkuutta vähentävät niukat ajankäytölliset resurssit, vanhat rutiinit ja kokemuksen puute sähköyhtiön vaihtoon liittyvistä käytännön toimista. Kuluttajien tiedoissa olevat puutteet korostuvat entisestään vihreän sähkön markkinoilla. Merkittävin vihreän sähkön ostamisen este on sen korkeampi hinta. Vihreä sähkö on hieman halventunut markkinoilla joulukuusta 2003 toukokuuhun 2005. Kaikkein suurin alennus keskimääräisissä hinnoissa on tapahtunut juuri vihreän sähkön hinnoissa verrattuna yleis- ja aikasähköön. Kerrostaloasiakkaan keskimääräinen vihreän sähkön vuosikustannus on halventunut n. 9 prosenttia ja pientaloasukkaan n. 15 prosenttia. Ainoa tuoteryhmä, jossa kustannukset ovat nousseet, on toimitusvelvollinen yösähkö pientaloasukkaalle. Sähköllä lämmittävien kotitalouksien hinnat näyttävät jääneen pysyvästi korkealle tasolle. Kalleimman yhtiön asiakkaat maksavat vuodessa edelleen miltei kaksi kertaa sen summan kuin edullisimman yhtiön asiakkaat. Toimitusvelvolliset sähkön hinnat alkoivat nousta jo syksyllä 2002 eivätkä ne ole palautuneet lähtötasolleen vuosien 2003-2005 aikana. Vuoden 2005 alusta alkanut päästökauppa on yksi syy siihen, että hinnat nousevat. Kerrostaloasukkaalle keskimääräisen vihreän sähkön tarjouksen vuosikustannus oli toukokuussa 2005 n. 14 prosenttia (n. 15 euroa vuodessa) kalliimpi kuin yleissähkö-tarjouksen vuosikustannus. Omakotitaloasukkaan vihreän sähkön keskimääräisen yö-sähkötarjouksen vuosikustannus oli n. 12 prosenttia (n. 91 euroa vuodessa) kalliimpi kuin perinteisen sähkön vuosikustannus toukokuussa 2005. Päästökaupan myötä vihreän sähkön ja perinteisen sähkön hinnat lähestyvät toisiaan, mikä parantaa vihreän sähkön kilpailuasemaa. Yhä useampi yhtiö tarjoaa asiakkaalle uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Lisäksi yhä useammin tarjous on annettu erikseen yleissähkölle ja yösähkölle, mikä on muutos aiempaan tilanteeseen, jolloin tarjottiin pääasiassa vain yksiaikaista vihreää sähköä. Toukokuussa 2005 tarjouksia oli enemmän ja ne olivat selkeämpiä. Vaihtoehdot olivat lisääntyneet ja yhä useampi yhtiö oli aktivoitunut vihreän sähkön myyjänä. Kuitenkin edelleen osa sähkönmyyjistä ei vieläkään tarjoa ollenkaan ympäristöystävällistä sähköä

Understanding the uneven diffusion of building-scale renewable energy systems : A review of household, local and country level factors in diverse European countries

This review focuses on renewable energy technology deployment in residential buildings, which is part of current targets to develop net-zero-carbon buildings in Europe and to promote the deployment of renewable energy. We focus on the adoption of four technologies: heat pumps, solar photovoltaics, solar thermal systems for domestic hot water and space heating, and advanced biomass heating. While there are several studies on households’ investment criteria, a research gap exists because building owners across Europe are quite diverse, and the European markets exhibit different stages of maturity. This article conducts a critical review of the literature on the diffusion of building-scale renewable energy solutions in order to answer the following questions: (1) to what extent can findings from studies on household adoption criteria be generalized from one country to another? and (2) what insights does the literature offer on factors that might explain the differences in adoption patterns between European countries?Peer reviewe